Drag - Rakkaudesta estradiin

Aika07.09.2017 Paikka​Hotelli- ja ravintolamuseo

Klassisen drag show’n peruukit, meikki ja yliampuva asu muistuttavat sadan vuoden takaista kabaree-esitystä. Lopuksi peruukin riisuukin mies, joka on esittänyt yleisölle taidokkaan kärjistyksen naisellisuudesta. Yleisö tietää tempun, mutta se vain lisää show’n tehoa.

Herrat pukeutuvat korsettiin

Drag on kiinteä osa länsimaista hlbt-historiaa. Dragin historiasta kirjoittaneen Tiia Aarnipuun mukaan miehistä kiinnostuneet miehet kokoontuivat jo 1700-luvun Lontoossa niin kutsuttuihin Molly-taloihin, joissa monet pukeutuivat naisiksi ja kutsuivat toisiaan naisten nimillä. Queen on alun perin homoalakulttuurin slangisana, jolla on viitattu naismaiseen homomieheen.

Toisaalta dragilla on juurensa myös esittävien taiteiden historiassa. Miehet esittivät vielä Shakespearen teatterissa kaikki naisroolit. Myöhemmissä oopperoissa taas monet nuorten poikien osat ovat naisille kirjoitettuja ”housurooleja”.

Televisiossa ja elokuvissa dragia on useimmiten nähty groteskeina huumorinumeroina. Suomalaisten suosikkeja on Vesa-Matti Loirin Tyyne, jota tunnettu drag queen Kalkkuna on luonnehtinut lähinnä ”keskikaljahuumoriksi”.

Samaan aikaan pienemmillä estradeilla on kuitenkin elänyt myös kunnianhimoisen dragin perinne, ensimmäisten joukossa Reijo Paukun drag show’t 1970-luvun lopussa. Välillä drag vaikutti kadonneen marginaaliin, mutta on tänä päivänä jo vakiintunut viihteenlaji.

Kansainvälisiä ja kotoisia diivoja

Varsinaisten drag queenien repertoaariin kuuluu usein tunnettujen poptähtien imitointi taustanauhoineen, tarkasti valittuine asuineen ja kampauksineen. Parhaimmillaan imitoijaa on vaikeaa erottaa alkuperäisestä.

Mitä dramaattisempi diiva, sen parempi drag-rooli. Kansainvälisesti suosituimpiin drag-hahmoihin kuuluvia Cheriä, Madonnaa ja Dolly Partonia on nähty myös Suomessa. Suomalaisella drag-kentällä on ollut myös kotoisat hahmonsa, kuten Mega-Paula.

Mega-Paulan maskin takana oleva Juha Rastas aloitti drag-uransa jo 1970-luvulla Reijo Paukun innoittamana. Hänen Paula Koivuniemi -hahmostaan tuli niin suosittu, että artisti sai taiteilijanimekseen Mega-Paula. Onpa hän jopa laulanut dueton oikean Paula Koivuniemen kanssa.

Muita drag queeneiksi muotoutuneita suomalaistähtiä ovat esimerkiksi Anita Hirvonen, Katri Helena, Laura Voutilainen ja Lea Laven.

Nainen esittää miestä esittämässä naista esittämässä…

Olennaista dragissa on show. Maskin takana oleva esittäjä voi olla mitä tahansa sukupuolta tai suuntautumista.

Voiko cis-heteronainenkin siis tehdä dragia? Harrastajien kanta on selvä: kyllä voi. Naispuolisia drag queeneja nimitetään faux queeneiksi tai leikkimielisesti vaikkapa ”drag queeneiksi vankeina naisen kehossa”. Myös suositussa neoburleskissa raja naisdragiin on välillä häilyvä, hyödyntäväthän molemmat liioittelua ja parodiaa.

Oma lukunsa ovat 2000-luvulla Suomessa jalansijaa saaneet drag king -show’t. King on naisen liioitellusti esittämä mieshahmo. King-roolien kansainvälisiin suosikkeihin kuuluu itseoikeutetusti Elvis Presley. Kotimaisista tähdistä kinginä on nähty esimerkiksi Olavi Virta Salome Tuomaalan esittämänä.

Drag näyttää, että sukupuoli on performanssi, joskus moninkertainen sellainen. Moni artisti kuvaakin esiintymistä kokemukseksi, jossa voi tutkia sukupuolensa ominaisuuksia ja rajoja. Myös drag show’n katsoja saa kokea samaistumista, viehätystä ja halua, jollaisille ei muussa elämässä välttämättä tarjoudu kanavia.

Suosittua Showhat-ryhmää luotsaavat Osku Heiskanen ja Jarkko Valtee ovat kertoneet, että suomalaiset tilaavat 2010-luvulla drag-esityksiä niin firman pikkujouluihin, vanhainkoteihin kuin lastenjuhliin. Näyttää siltä, että ennen ”pikkutuhmana mekkoiluna” pidetty viihde tarjoaa myös suurelle yleisölle tervetulleen keinon nauraa vakaville sukupuolirooleille.

-Anna-Elina