Virpi Hämeen-Anttila. Kuva Mirva Kakko 2013, Otava.

Ikuinen ja silti uusi – eli rakkaus Virpi Hämeen-Anttilan silmin

Aika11.09.2017

Virpi Hämeen-Anttila on yksi syksyn Rakkauden tiloja -luentosarjan neljästä puhujasta. Neljän museon Rakkauden tiloja -yhteistyö juhlistaa satavuotiasta Suomea suurella rakkaudella. Luennot täydentävät tätä teemaa ja ne toteutetaan yhteistyössä Helsingin työväenopiston ja Vantaan aikuisopiston kanssa.

Kun Virpi Hämeen-Anttilalta kysyy, mikä rakkaudessa kiehtoo eniten, saa monipolvisen vastauksen, kuinkas muuten. Rakkaus koskettaa jokaista meistä tavalla tai toisella ja kuten kirjailija/tutkija/suomentaja/kuvittaja itse kuvaa, on se "loputtoman kiinnostava aihe, ikuinen ja silti uusi jokaiselle, joka sen kokee".

Virpi Hämeen-Anttila on perehtynyt rakkauden teemaan niin tutkijan analyyttisyydellä kuin kirjailijan kaunosielulla ja hän on työstänyt aihetta monista eri näkökulmista. Esimerkiksi vuonna 2002 hänet palkittiin Eino Leino -palkinnolla ansiokkaasta työstään intialaisen rakkauslyriikan suomentajana ja seuraavana vuonna julkaistiin esikoisromaani Suden vuosi, joka on yliopistomaailmaan sijoittuva rakkauskertomus. Yhdessä miehensä Jaakon kanssa he julkaisivat vuonna 2005 teoksen Rakkauden atlas, jossa tarkastelussa oli nimensä mukaisesti rakkauden maailma. Se on kirjoittajiensa mukaan tarkoitettu niin rakastuneille, rakkauteen uskoville kuin rakkaudesta riutuville.

Luennon aiheeksi Virpillä valikoitui kulttuurihistoriallinen näkökulma rakkauteen. "On jännittävä tutkia sen [rakkauden] syitä, prosesseja ja muotoja niin fysiologian kuin historiankin kannalta. Siihen voi löytää hämmästyttävästi aina uuden kulman kunakin aikana. Se on ollut myös taiteen suurimpia käyttövoimia ja aiheiden tarjoajia, ja on antoisaa nähdä, millä tavoin eri aikoina eri taiteen lajit ovat siitä puhuneet."

Hotelli- ja ravintolamuseon Nautinnon nälkä -näyttelyjulkaisuun (2017) Virpi kirjoitti novellin Auki vain kesäisin. Se kertoo hieman kaihoisaan sävyyn rakkaudesta ja elämästä, ajasta ja ihmisistä sekä niistä paikoista, joihin rakkaudenkin muistot niin usein kiinnittyvät. Paljastamatta novellista mitään tärkeää voi sitä lainata vain lyhyesti: "Tukholma ei ollut kaukana. Sen verran etelämpänä se oli, että terassit sulkeutuivat vasta marraskuussa."
 


Nautinnon nälkä. Kahdeksan kertomusta ruoasta. Toim. Venla Rossi ja Jaakko Hämeen-Anttila, Hotelli- ja ravintolamuseo 2017.


 
Kirjailija jatkaa: "Vaikka rakkaus kiehtoo minua tutkimisen ja kirjoittamisen kohteena, olen itse rakkauden suhteen aika käytännöllinen, niin että sitäkin hauskempi on koettaa ymmärtää, mitä on suuri intohimo."

Kiehtovaa on tietysti myös kirjailijan omat suosikit muiden kirjoittamista, rakkaudesta kertovista teksteistä. Ei liene yllätys, että lista on pitkä, mutta lainataan loppuun yhtä rakkausrunoa, joka on pitkään ollut Virpi Hämeen-Anttilalle mieleinen. Se on William Butler Yeatsin runo He wishes for the cloths of heaven.

Had I the heaven's embroidered cloths,
Enwrought with golden and silver light,
The blue and the dim and the dark cloths,
Of night and light and the half-light,
I would spread the cloths under your feet;
But I, being poor, have only my dreams;
I have spread my dreams under your feet;
Tread softly because you tread on my dreams.

 

Virpi Hämeen-Anttilan luento: Miksi ja miten me rakastumme?

Ke 20.9. klo 18: Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, 2 krs. Vapaa pääsy.
Ke 11.10. klo 18: Vantaan opistotalo, Lummetie 5, Vantaa. Osallistumismaksu 6 €.

Tervetuloa!
 

-Tiina

Yläkuva: Virpi Hämeen-Anttila. Kuva Mirva Kakko 2013, Otava.