Rakkauden tiedettä

Aika06.09.2016 PaikkaVantaan kaupunginmuseo

Vantaan kaupunginmuseolta on toivottu Tunteiden kiitotiellä -näyttelyyn luonnontieteellistä tutkimustietoa rakkaudesta. Aloimme tutustua erilaisiin rakkaustutkimuksiin, sillä kemian tai biologian tuntemus ei varsinaisesti kuulu näyttelytiimin vahvuuksiin.  Tutkimuksista selvisi, että rakastuminen on kehossa tapahtuvien muutosten kannalta hyvin kokonaisvaltaista. Kuitenkin toisissa rakkaus aiheuttaa voimakkaammat kemialliset reaktiot kuin toisissa.
 
Tutkimusten mukaan sosiaaliset ihmiset elävät pidempään ja ovat terveempiä. Evoluution kannalta ihmistä ei ole tehty selviämään yksin. Silti yksinäisyys on nykyaikaisen länsimaisen ihmisen suurimpia ongelmia, jonka väitetään voimistuneen kaupungistumisen seurauksena. Suomessa on yhtä paljon yksinäisiä kuin Vantaalla asukkaita.  Alttius yksinäisyyteen voi kulkea geeneissä tai se voi kehittyä vanhemman esimerkistä sosiaalisen oppimisen myötä. Yksinäisellä on yhtä suuri riski sairastua tai kuolla ennenaikaisesti kuin tupakoitsijalla tai ylipainoisella.
 
Rakkauden tai kiinnostuksen heräämiseen vaikuttavat ulkonäkö, kehonkieli, käytös sekä erityisesti hormonit ja hajut. Naisille miehen haju saattaa tiedostamattomasti olla jopa tärkein kriteeri parinvalinnassa. Erityisen tärkeitä ovat hikirauhasten erittämät feromonit, joita aistitaan nenän vomeronasaalielimellä. Feromonit lähettävät signaaleja yhteensopivuudesta. Erilaiset hajut vetävät toisiaan puoleensa, mikä estää sisäsiittoisuutta. Nykyään hygienia sekä ylenpalttisuus hajusteiden käytössä saattaa peittää ihmisen ominaishajun.  
 
Rakkaus roihahtaa usein keväällä, koska keväällä siittiötuotanto on kiihkeimmillään. Lisäksi valon lisääntyminen käynnistää pariutumiskauden ja nostaa serotoniini- ja testosteroniarvoja.
Serotoniinitason nousu selittää rakastuneen ihmisen impulsiivisuuden ja päättömät valinnat. Korkea serotoniinitaso heikentää mantelitumakkeen toimintaa ja altistaa esimerkiksi pettämiselle. Parisuhteen edetessä serotoniinitaso laskee. Rakastuminen lähentää sukupuolia, sillä silloin miesten testosteronitaso laskee ja naisten vastaavasti nousee.
 
Parisuhteen alkuvaiheissa rakastunut kiinnittää helposti huomiota ainoastaan toisen myönteisiin ominaisuuksiin. Tämä johtuu dopamiinin vaikutuksesta, joka vahvistaa ja kaventaa keskittymistä. Myös kortisolin tuotanto lisääntyy rakastuneella noin 40%. Kortisoli parantaa valppautta ja kykyä kohdistaa huomio tärkeäksi koettuun suhteeseen. Adrenaliinin tuotannon kasvu taas kiihdyttää aineenvaihduntaa, kohottaa syketiheyttä ja lisää suorituskykyä. Se selittää hikoilun ja sydämentykytykset, kun rakkauden kohde on lähellä.

Pariskunta katselee televisiota vantaalaisessa olohuoneessa vuonna 1971. 

Kiintymyshormoni oksitosiini vakiinnuttaa suhteen vahvistamalla kiintymyksen ja luottamuksen tunteita sekä vähentämällä pelkoa ja ahdistusta. Oksitosiinia erittyy muun muassa koskettelusta. Myös ADH-hormonilla on todettu olevan tärkeä rooli pitkäkestoisen parisuhteen kehityksessä ja etenkin yksiavioisuudessa.  Yhdessä oksitosiini ja ADH-hormoni pitävät huolen siitä, ettei kaikki ole pelkkää seksiä.
 
Kahden ihmisen välinen rakkaus näkyy aivojen biokemiassa jaettuna hermostollisena myötävärähtelynä. Katsekontakti on myötävärähtelyn portinvartijatoiminto.
Rakkaus vaikuttaa samoihin aivojen alueisiin kuin hyvänolontunnetta tuovat aineet ja huumeet, kuten morfiini ja kokaiini.  Samoin kuin maniassa, rakastuneen oikean aivopuoliskon toiminta laantuu. Ajatus hylätyksi tulemisesta taas aktivoi aivoissa saman alueen kuin fyysinen kipu.
 
Kehitysbiologian kannalta rakkauden merkitys on huolehtia lisääntymisestä. Vakiintuminen taas takaa jälkikasvun turvallisuuden. Rakkaudessa ei tarvitse luottaa vain hormoneihin, vaan siihen voi vaikuttaa myös tietoisesti. Rakkauden ylläpitäminen vaatii työtä ja uudistamista. Jo pienillä päivittäisillä rakkauden teoilla voi parantaa esimerkiksi sydäntä ja aivoja yhdistävän vagushermon toimintaa.
 
Rakkauden tieteeseen olisi voinut uppoutua kymmeniksi tunneiksi. Lopulta aihealue kuitenkin päädyttiin jättämään pois näyttelyn käsikirjoituksesta, jotta saataisiin enemmän tilaa vantaalaisille rakkaustarinoille ja -esineille. Näyttelyprosessiin kuuluu monia vaikeita valintoja ja päätöksiä, ja tämä oli yksi niistä.  Mutta onneksi meillä on Rakkauden tilojen nettisivut, jota saatamme myöhemminkin hyödyntää näyttelystä poisjääneiden osioiden julkaisuväylänä!
 
 

Teksti: Maiju Nurminen

Tekstissä on käytetty seuraavia lähteitä:
 
Fisher, Helen, ym. 2006. Romantic Love: a mammalian brain system for mate choice.  Philosophical Transactions of the Royal Society.
 
Partonen, Timo. 2016. Rakastumisen kemiaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, nettisivut.
 
Ruukki, Jukka. 2003. Tosirakkaus kaappaa aivot. Tiede-lehti.